Kolmannessa blogitekstissä käsittelemme muuttuneita oppimisympäristöjä vierailukohteemme KAKS10 56 -oppimisympäristön pohjalta ja pohdimme oppimisympäristöjen muutoksen tuulia opettajuuden ja pedagogiikan kannalta sekä erityisesti tarkennamme näkökulmaa varhaiskasvatuksen lähtökohdista. Lähdetään ensin vierailulle Tampereen yliopiston normaalikoululle KAKS10 56 -oppimisympäristöön...
KAKS10 56
Kolmannella luentokerralla vierailimme Tampereen yliopiston normaalikoululla ja pääkohteenamme oli tutustua sinne melko vastikää (noin 1,5 vuotta sitten) rakennettuun KAKS10 56 -oppimisympäristöön. KAKS10 on osa Future Classroom Lab -hanketta, vaikkakin tila ilmeisesti alunperin luotiin tarpeeseen saada tyhjäksi jäänyt koulun entinen kirjastoluokka uudelleen käyttöön. KAKS10 56 eli tuttavallisemmin kaksio tarjosi meille katsauksen uudenlaiseen oppimisympäristöön ja pedagogiikkaan, missä hyödynnetään pariopettajuutta, joustavuutta niin oppimistilojen kuin luokka-asteiden välillä sekä ajanmukaista teknologiaa.
Kaksiossa opettaminen tapahtuu siis pariopettajuuden periaatetta hyödyntäen. Kaksiossa toimii yhdysluokkaa, joka koostuu 5. ja 6. luokan oppilaista. Pariopettajuudessa nähtiin paljon potentiaalia etenkin silloin, kun työparina on henkilö, jonka kanssa omat ajatukset ja toimintatavat sopivat hyvin yhteen, eli toisin sanoen kemiat kohtaavat. Opettajaparin kanssa on tärkeää tulla toimeen ja pystyä keskustelemaan avoimesti lähestulkoon kaikesta, ainakin opetukseen ja sen suunnitteluun sekä toteutukseen liittyen. Työn tekeminen opettajaparin kanssa vaatii avointa vuorovaikutusta ja keskustelevan arvioivaa otetta työhön. KAKS10 56-oppimisympäristö ja pariopettajuusmalli on ollut toiminnassa Normaalikoululla lukuvuodesta 2017-2018 alkaen.
Kaksiossa vieraillessamme saimme kosketuksen erityisesti fyysisen oppimisympäristön tilaratkaisuihin. Pienen esittelykierroksen ja pohjustuksen aikana pääsimme jyvälle siitä, mistä tämänkaltaisessa toteutuksessa on oikein kyse. Emme kuitenkaan luonnollisesti pysty yhden lyhyehkön vierailukäynnin perusteella kuvailemaan tai arvioimaan näitä tehtyjä tilallisia ratkaisuja ja niiden toimivuutta käytännön työssä. Voimme kuitenkin kuulemmamme perusteella näyttää peukkuja ja todeta, että hyvältä vaikuttaa. Tilat ovat avarat ja muunneltavissa monenlaiseen toimintaan niin pienissä kuin isommissakin ryhmissä ja myös yksilötyöskentelyyn. Esimerkiksi pyörät kalusteiden alla helpottavat kalusteiden siirtelyä paikasta toiseen. Isommasta tilasta oli myös mahdollista päästä erilliseen ovella suljettavaan tilaan, jos sellaiseen oli tarve jonkin työskentelyn aikana. Opetuksessa hyödynnetään näppärästi monenlaista teknologiaa, mutta käytössä on myös perinteisiä oppikirjoja. KAKS10 56 -ympäristöön ja FCLab-hankkeeseen voi tutustua lisää klikkaamalla nimikkeitä.
Muutoksen tuulet
Pedagogiikan muuttuessa syntyy muutosvaatimuksia myös oppimisympäristöä kohtaan. Niin kuin jo aikaisemmassa blogitekstissämme pohdimme, nykyinen oppilaslähtöinen ja sosiaalinen oppimis- ja tiedonrakentamisentapa vaativat opettajalta motivaatiota ja halua pysyä kehityksen mukana sekä taitoa kehittää omaa osaamistaan ja työskentelytapoja eteenpäin. Pysyttelemällä perinteisessä opettajajohtoisessa pedagogiikassa ja oppikirjoihin painottuneessa opiskelussa ei tavoiteta nykyaikaisempien oppimisympäristöjen monipuolisuutta, joissa saavutetaan oppilaan henkilökohtaisia tarpeita ja tiedonmuodostuksen menetelmiä. (Kuuskorpi 2012, 72-74.)
FCLab.fi- hankkeen eli Future Classroom Labin tarkoituksena on luoda Suomen yliopistojen harjoittelukoulujen yhteyteen uudenlainen LivingLab-verkosto, jossa kehitetään oppimisympäristöjä, opetusteknologiaa ja pedagogiikkaa. Tämän hankkeen intressinä ovat oppimisympäristöt ja tavoitteena on luoda kouluhin sellaisia tiloja, jotka erilaisen kalustuksen ja varustelun kautta tukevat monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä ja niin opettajien kuin oppilaidenkin erilaisia tarpeita.
Varhaiskasvatuksen näkökulmaa oppimisympäristöihin
Loppuun vielä muutama sananen oppimisympäristöistä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristö rakentuu fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalisesta ja psyykkisestä ulottuvuudesta. Tärkeitä varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen tekijöitä ovat muun muassa ergonomia, tilojen akustiikka ja valaistus, viihtyisyys sekä oppimisympäristöjen tarjoamat välineet ja tarvikkeet, mitkä tukevat lasten kehitystä ja oppimista ja auttavat saavuttamaan varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet. (Opetushallitus 2016, 31.) Nykyään päiväkotien oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan huomioiden tilojen monipuolinen käyttö eikä niinkään enää rajata tilaa vain johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tarvikkeet ja välineet valitaan useissa päiväkodeissa niiden muunneltavuuden mukaan ja kriteerinä pidetään myös niiden liikuteltavuutta helposti paikasta toiseen. Tiloista tehdään mahdollisimman avaria, joita voidaan käyttää yhteisissä, isomman ryhmän, tilanteissa tai rajaamalla eri tavoin tilaa pienryhmien käyttöön. Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi ottaa huomioon lasten näkemykset, jotta oppimisympäristöt saavuttaisivat lasten luontaisen uteliaisuuden ja mahdollistaisivat heidän oppimisen ja kehityksen leikin, liikunnan, tutkimisen ja ilmaisun avulla (Opetushallitus 2016, 31).
Tällä hetkellä useissa päiväkodeissa lapsiryhmät koostuvat alle 3-vuotiaiden ryhmistä ja sisarusryhmistä, joissa yhdessä ryhmässä lapsia on kolme vuotta täyttäneistä lapsista viisivuotiaisiin viskareihin. Tämä osaltaan asettaa tiettyjä vaatimuksia myös oppimisympäristölle. Erittäin tärkeää sisarusryhmissä on tilojen mahdollistama toimiminen pienryhmissä, mutta huomioitava on myös käytössä olevat välineet ja lelut. Niiden tulisi olla jokaisen ikäryhmän taitoja ja tarpeita vastaavia sekä mahdollistaa taitojen kehittämisen ja uuden oppimisen. Onko tämä mahdollista kaikkialla?
Pohdinnan arvoista on myös se, ovatko koulumaailman ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristönäkemyksen lähentymässä toisiaan?
Lähteet:
FClab.fi: https://fclab.fi/ luettu 1.2.2019
KAKS10 56: https://norssi.uta.fi/kaksio56/ luettu 1.2.2019
Kuuskorpi, M. 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö: Käyttäjälähtöinen muunneltava ja joustava opetustila. Turun yliopisto.
Opetushallitus. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Luettu 3.2.2019. Saatavissa http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti